Taneli Heikka
Leikkijohtaja

Kieltämättä harmitti, vähän nolotti.

Kun Karhusaaren Lastenmaailma-hanke tuli julkisuuteen torstaina 13.12., lastenkulttuurin ystävät hehkuttivat: ”Viimeinkin!” Näin toivoimmekin. Tiesimme, että lastenkulttuurin ykköskohteelle on suuri tarve. 95 prosenttia omasta someyhteisöstäni riemuitsi.

Mutta eivät kaikki. Jotkut huokaisivat: ”Voi ei!” Luin ja kuuntelin huolestuneita puheenvuoroja alueen luonnon puolesta, ja tajusin, että kaikki ei ollut mennyt ihan putkeen.

Uudet asiat herättävät aina tunteita puolesta ja vastaan. Vastakkainasettelua voi kuitenkin ennakkoon vähentää kuuntelemalla. Se on ollut pyrkimyksemme. Olemme toukokuusta 2018 asti etsineet tapoja rahoittaa Lastenmaailman yhteiskehittelyä espoolaisten ja muualla Suomessa asuvien lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteemme on ollut rakentaa luottamusta ja saada kaikki äänet kuuluviin.

Kyse on aikaa ja ammattitaitoa vaativasta työstä. Lasten kanssa yhteiskehittely eri puolella Suomea sijaitsevissa lastenkulttuurikeskuksissa onkin jo alkanut. Valitettavasti tämä työ ei ole vielä kovin pitkällä. Olemme toistuvasti törmänneet siihen, että ensin on oltava paikka, sitten puhutaan yhteissuunnittelusta, sisällöstä – ja rahasta. Siksi viime kuukausien fokuksemme on ollut neuvotteluissa paikasta, ei julkisessa keskustelussa ja sidosryhmätyössä.

Kumpaakin raidetta olisi ollut hyvä edistää. Nyt kun paikka Karhusaaressa on Espoon luottamushenkilöiden käsittelyssä, on korkea aika aloittaa dialogi. Se alkaa kuuntelulla. Olemme kuunnelleet ihmisten huolia, kysymyksiä ja ideoita ja keskustelleet niistä tiimissä ja sidosryhmien kanssa.

Lupauksemme: Lastenmaailmaa kehitetään eteenpäin alla olevilla periaatteilla.

1. Karhusaaren Lastenmaailmasta tulee kestävän matkailun ja vapaa-ajanvieton hanke. Nojaamme YK:n kestävän kehityksen periaatteisiin, joihin Espoo kaupunkina on sitoutunut.
2. Karhusaaren Lastenmaailman sisällön painopistettä kehitetään kohti kulttuurin ja luonnon rinnakkaiseloa ja kestävää vuorovaikutusta.
3. Selvitämme suunnitteluvarauksen aikana erilaisia kävijämäärätavoitteita. Näissä selvityksissä ja niiden pohjalta tehtävissä päätöksissä luonto ja liikkuminen alueella otetaan huomioon.
4. Olemme valmiita muuttamaan rakennuksen alustavaa massoittelua alueella.

5. Tutkimme, miten voimme hyödyntää nykyisiä rakennuksia ja olemassa olevia ei-luonnontilaisia rakennuspaikkoja.
6. Suunnittelun ohjaavia tavoitteita ovat Espoon Rantaraitin ja siihen kuuluvien kevyen liikenteen väylien hyödyntäminen ja parantaminen. Kävijävirrat ohjataan luontoa säästävällä tavalla. Maisema-arkkitehdit suunnittelevat paikkaan sopivat ratkaisut.
7. Tutkimme viherkertoimen käyttöä rakentamisessa.
8. Selvitämme, millaisin keinoin voimme tukea ja jopa lisätä alueen monimuotoisuutta. Tutkimme kompensaatiomallin soveltuvuutta osaksi suunnitelmaa.
9. Perustamme yhdessä Espoon kanssa ohjausryhmän, jossa on mukana Espoon keskeisiä vaikuttajia, lapsia, alueen asukkaita, taitelijoita ja muita asiantuntijoita.
10. Järjestämme kaikille avoimia dialogisia tilaisuuksia, joissa keskeistä on kuuntelu, oppiminen ja suunnitelman kehittäminen.

Nämä linjaukset ja toimintatavat ovat olleet meille alusta selviä, mutta saamamme palaute auttaa meitä kirkastamaan ajatteluamme. Kiitos siis kaikille palautetta antaneille, myös kaikkein kriittisimmille ja tunteikkaimmille. Se viestii välittämisestä. Vahvistamme kestävän kehityksen osuutta sekä alueen, rakennuksen että sisällön suunnittelussa.

Katolla käveltävä, maastoa mukaileva rakennus

Joitain uutisten lukijoita säikäytti rakennuksen ulkonäkö. Karhuntassun muotoisen rakennuksen katolla ei kuitenkaan kulje vuoristorata, vaan kävelyreitti. Rakennuksen alustavan suunnitelman idea on, että liikkuminen tapahtuu talon sisällä, sisäpihalla, ja viherkatolla. Ohjaamme lapset liikkumaan luonnon keskellä sitä säästävällä tavalla. Arkkitehti Eero Lundénin inspiraation lähde Lastenmaailman arkkitehtuurille on suunnittelustaan palkittu Fuji-päiväkoti Japanissa. Sen katolla lapset juoksevat monta kilometriä päivässä.

Fujissa myös puusto on otettu osaksi lapsille tarjottavaa kokemusta: osa puista nousee katon läpi. Karhuntassu olisi rakennuksena matala, muodoiltaan pehmeä, ja se huomioi Karhusaaren erityispiirteet. Lastenmaailman rakennus toimii meluvallina ihmisille, jotka haluavat viettää entiseen tapaansa rauhallista aikaa uimarannalla ja lenkkipolulla.

Tämänhetkisessä suunnitelmissa ei ole yhtään mekaanista laitetta (vaikka Tukholman Junibackenin satujuna onkin hurmannut monet meistä, ja jonkin sen tapaisen sisällyttämistä Lastenmaailmaan varmaan mietitään vielä monta kertaa).

Suunnitteluvarauksen aikana tehdään luontoselvitys, jonka tekee Espoon kaupungin hyväksymän luontoselvittäjä. Selvityksen tulokset ohjaavat työtä ja ratkaisevat monilta osin koko suunnitelman toteuttamiskelpoisuuden. Lähdemme siitä, että Karhusaari on kaupunkirakenteen sisällä olevaa arvokasta lähiluontoa, jossa on luontevaa panostaa ihmisen ja luonnon suhteen vahvistamiseen, saavutettavuuteen, virkistymiseen ja pedagogiseen sisältöön. Karhusaari on jo vuosisatoja ollut rakennettua aluetta.

Suuressa mittakaavassa merkittävää suojelua tehdään Karhusaarta suuremmilla yhtenäisillä alueilla. Ison liikenneväylän, metron ja tiiviin kaupunkirakentamisen keskelle voi rakentaa kestävän perhematkailun ja vapaa-ajanvieton kohteen, joka nostaa pääkaupunkiseudun saaristoluontoa uudella tavalla esille. Karhusaari on iso, ja siellä säilyy rauhallisia, hiljaisia alueita.

Vanhat rakennukset restauroidaan, jos se vielä on mahdollista, ja otetaan lasten käyttöön. Maatalousrakennukset sopisivat esimerkiksi kotieläimille. Tutkimme, miten rakennusten hienoa tunnelmaa ja historiaa pystyy käyttämään osana Lastenmaailman pedagogista ja elämyksellistä sisältöä. Museoviranomainen ohjaa suunnittelua.

Sisäpihaa lukuunottamatta kaikki maasto säilyisi avoimena ulkona liikkujille, mukaan lukien hieno huvila-alue, uimaranta ja kaikki muutkin rannat ja kevyen liikenteen väylät. Herkimmissä luontokohdissa, kuten kallion laen sammalikossa ja jäkälikössä, liikkujia voisi ohjata esteettömille ”pitkospuille” samaan tapaan kuin esimerkiksi Muumimaailmassa. Se lisäisi luonnon saavutettavuutta sellaisille, jotka eivät nyt pääse sinne lainkaan, esimerkiksi pyörätuoleilla tai rattaiden kanssa liikkuville.

Maailman parhaiten saavutettava kulttuurikohde luonnossa

Monien mielestä liikenneyhteydet näyttävät mahdottomilta ratkaista. Mutta hei: ellemme pysty avaamaan helppoa pääsyä saareen, jota viistää moottoritie, alittaa metro, kiertää kävely- ja pyörätie ja kehittyvä vesibussireitistö, ja jonka lähituntumaan rakennetaan Raide-Jokerin asema, emme ehkä ole niin kummoinen ratkaisijakansa kuin kuvittelemme olevamme.

Karhusaaren Lastenmaailma olisi julkisilta yhteyksiltään paremmin saavutettavissa oleva lastenkulttuuria ja luontoa yhdistävä kohde kuin kenties missään Suomessa (maailmassa?). Nykyisten yhteyksien lisäksi uusia sähköisiä ja/tai automatisoituja liikennevälineitä tulee käyttöön suunnittelun aikana (esim robottibussit, sähköpyörät, droonit, gondolit). 

Kävelymatkat Keilaniemen ja Koivusaaren metrolta ja Raide-Jokerin asemalta Karhusaareen ovat noin kilometrin. Jotkut pitävät sitä liian pitkänä nykyihmiselle. Olemme optimistisempia. Vertailun vuoksi: saman verran kävellään Mustikkamaalta Korkeasaareen ja Naantalin keskustasta Muumimaailmaan. Kävelyreissu Karhusaareen ei olisi jokapäiväinen matka, vaan vuoden kohokohta. Rantaraittia ja muita kävelyreittejä hyödyntävät kulkijat tukevat palvelujen syntymistä alueelle. Itse matkasta voi tehdä osan elämystä myös niillä alueen kevyen liikenteen taipaleilla, jotka nykyisellään eivät hurmaa ketään. Sähköinen robottibussi tai kumipyörillä kulkeva satujuna voi tuoda metroilta ne, jotka eivät halua kävellä.  Uskomme myös, että esim. Helsingin Kauppatorilta tai Keilaniemestä lähtevästä vesibussista tulee monelle iso osa elämystä.

Meille on myös ehdotettu mielenkiintoista ideaa: rakennetaan Raide-Jokeriin yksi asema lisää. Jos HSL näin joskus päättäisi, ja Karhusaari saisi oman pysäkin Länsiväylän pohjoispuolella, olisimme riemuissamme. Ja varmaan myös Karhusaaren kävijät. Tulevaisuus on julkisessa liikenteessä, ja Karhusaaren päätepysäkki olisi hieno lisä pikaraitolinjaan.

Laguunin vesiurheilukeskittymälle seuraa ja lisää asiakkaita

Lastenmaailmaan tullaan pienten lasten ja rattaiden kanssa pitkienkin matkojen takaa, väistämättä usein autolla. Karhusaaren sijainti on tässä mielessä hyvä. Autolla kulkevien perhematkailijoiden ei tarvitse ajaa pääkaupunkiseudun niemen sumppuun.

Suunnitelmassamme (joka ei kuitenkaan kuulu suunnitteluvarausalueeseen) Länsiväylän pohjoispuolella olevaa pysäköintialuetta laajennettaisiin ja sinne tehtäisiin yhteys Hanasaaren liittymän kautta. Parkkipaikan alue on jo nyt täyttömaata eikä varsinainen kaunistus. Entä jos tekisimme siitä taitavasti maisemoiden viehättävän osa Rantaraittia kahviloineen, ja tervetulotoivotuksen Helsingistä pakeneville autoille? Laguunin ympärille rakentuva vesiurheilu- ja ravintolakeskittymä laajenisi ja saisi alueella liikkuvista matkailijoista uutta asiakasvirtaa.

Karhusaaren parkkipaikalta pääsisi kävellen tai robottibussilla Karhusaareen. Vuoropysäköinnin mahdollisuus Keilaniemen pysäköintilaitosten kanssa tutkitaan. Toimistokäytön ja perhekohteen ruuhkahuiput osuvat eri aikoihin, joten ratkaisu olisi resurssiviisas. Liikennesuunnittelija arvioi liikennevaikutukset suunnitteluvarauksen aikana.

Espoon kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto käsitteli Lastenmaailman suunnitteluvarausta ensimmäisen kerran 17.12.2018. Jaosto toivoi lisätietoja, miten Karhusaaren luontoarvojen huomioimisesta ja liikenteen järjestelyistä. Tämä blogi on vastauksemme ensimmäinen luonnos ja samalla julkinen kutsu mukaan suunnittelemaan Lastenmaailmaa.

Suunnitteluvarauksesta päätetään jaostossa 7.1.2019.  Uskomme ja toivomme, että päätös on alku syvenevälle yhteistyölle ja dialogille espoolaisten kanssa ja valtakunnallisesti. Lastenkulttuurin ykköskohteen tarve Suomessa ymmärretään, ja mielestämme kohde sopii hyvin lasten ja perheiden luonnonläheiseen Espooseen.